tiistai 18. lokakuuta 2016

Lukupäiväkirja - Persuasive Tech. - Internet-palvelut ja sosiaalinen media

Persuasive technology:

Tutkii miten teknologialla voidaan muokata ihmisten asenteita ja/tai käyttäytymistä.
Sosiaalisen median myötä tietokonevälitteisen suostuttelun rooli on korostunut.
Kiinnostus siihen, miten tietokone voisi suostutella ihmistä. Sillä on myös suostuttelijana tiettyjä etuja ihmiseen ja perinteiseen mediaan nähden.
-> ei anna periksi, anonymiteetti, voi käsitellä suuria tietomääriä, hyvä skaalautuvuus, erilaisten sensoreiden käyttö ja voi toimia tilanteissa, joissa ihmisen ei ole soveliasta/mahdollista toimia.

Työkaluna – Halutusta käyttäytymisestä helpompaa. Parantaa käyttäjän kykyjä toimia, johdattaa käyttäjät prosessien läpi ja tekee motivoivia laskutoimituksia ja mittauksia.

Sosiaalisena toimijana – On vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Palkitsee käyttäjiä, antaa sosiaalista tukea ja mallintaa käyttäytymistä tai asennetta.

Mediana – Välittää tuntemuksia, kokemuksia, elämyksiä ja motivoi. Antaa käyttäjät tutkia syy- ja seuraussuhteita ja harjoitella käyttäytymistä.

Vastavuoroisuus – esimerkiksi messuilla esittelijä antaa karkin, ”karkki” toimii palveluksena, josta tulee velvollisuuden tunne kuunnella esittelijän puheita (vastapalvelus).

Lukupäiväkirja 4 - LinkedIn ja Twitter - Internet-palvelut ja sosiaalinen media

LinkedIn – Facebookin vastine työelämässä. Heikot suhteet koostuvat mm. työelämässä tutustuneista henkilöistä, näitä on tärkeä ylläpitää, sillä ne takaavat paremman työelämän monessa suhteessa. Näitä heikkoja suhteita on hyvä ylläpitää LinkedIn:llä. LinkedIn:ssä on mahdollista tehdä status-päivityksiä Facebookin tapaan ja se kokoaa muiden tekemät päivitykset sinulle nähtäväksi.

LinkedIn - profiilin teko – Täytetään profiilia, esim. lisätään taitoja, job stuff.


Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu. Facebookin status-päivityksen sijaan Twitterissä tehdään viestejä, joita kutsutaan twiiteiksi. Twitterissä käytetään ns. tageja (hash tag) viestien luokittelemiseen. Twitterissä kuka tahansa voi seurata oletusarvoisesti ketä vain. Erinomainen työkalu tiedonhakuun, twiiteistä suurin osa linkkejä web-sivuille.

Luentopäiväkirja 3 - Sosiaalisten verkostojen analyysi - Internet-palvelut ja sosiaalinen media

Sosiaalisten verkostojen analyysiSosiaalisten verkostojen analyysi ei ole sama kuin Facebook, LinkedIn (hyödyntävät joitain sosiaalisten verkostojen analyysin periaatteita). Analyysitekniikoita ovat mm. matemaattinen mallinnus ja laadullinen analyysi.

Heikot ja vahvat suhteiden vertailua, vahvat esim. perhesuhteet tärkeitä elämässä, mutta heikot suhteet esim. tutut ovat tärkeitä business ympäristössä, innovaatioissa, ongelman ratkaisussa, palkassa (Miten paremmin suhteet ovat työelämässä sitä parempi palkka) ja terveydessä (verrattavissa edelliseen). ”Tieto leviää suhteita pitkin; mitä vahvempi suhde sitä todennäköisemmin ihmiset tietävät samoja asioita”.


Uudet innovaatiot syntyvät usein kun esim. joku verkostosta A siirtää idean verkostoon B. Innovaatio harvoin syntyy tyhjästä. Sosiaaliset verkostoista on hyvä olla tietoinen (network awareness). Ihmiset ovat osa erilaisia verkostoja ja niiden rakenne on hyvä tunnistaa, tietää mitkä prosessit auttavat näissä asioissa ja että maailma on pieni.

Luentopäiväkirja 2 Internet-palvelut ja sosiaalinen media

Vieraileva esittäjä Valtteri on tullut kertomaan omasta somebisneksestään, yritys *censored*. Perustanut yrityksen 15-vuotiaana peruskoulussa, aluksi yrityksessä henkilöstönä ollut vain hän ja tietokone. Nykyään 12 työntekijää, joista suurin osa Virosta. Nollatuloista päästy yli miljoonan, kate n. 55%.

Palvelupaketteja kuukausimaksulla, kalliimpi mitä enemmän palveluja; pelkkä some, some ja web sekä some, web ja AD. Lean Model: 1. Asiakkaan verkkonäkyvyys > Asiakkaana somenäkyvyys > Asiakkaan taidot <-  ratkaisu. LM:n hyödyt: Selkeä visio some-näkyvyydestä, asiakaslähtöiset teknologiavalinnat, jatkuva kehitystyö ja <?>.

Some ”tehtäviä”; Facebook tilapäivityksiä, instagram-, snapchat- ja twitterpäivityksiä ja newslettereitä.

Verkko- ja some-hankkeen kehityskulku:
  1. Nykytilan tunnustaminen
  2. Some-kuntokartoitus
  3. Suunnittelu
  4. Ohjelmointi
  5. Julkaisu
  6. Arvon tuotto asiakkaalle

Asiakas pitää saada johdateltua somesta jonnekkin, oli se nettisivusto tai paikanpäälle tapahtumaan tuleminen. Kolmen pallon mallin keskipiste antaa hyvän suunnan kampanjan keskittämiselle. 3 tärkeää pointtia: Asiakkaan näkyvyys, Asiakaspalvelu ja arvomaailman rakentaminen ja brändi. Luodaan somen käyttäjälle arvostettava kuva yrityksestä. yhteydenotot monesti somen kautta eikä enään sähköpostilla. Pitää huomioda perinteet, esim. merkkipäivät.

Facebook insights, Facebookilla hyvät analytiikka-työkalut sivun ylläpitoon. Facebook omistaa instagramin -> Helppo mainostus molemmissa palveluissa

Huono esimerkki: Some-mainonta vain liikkeiden repostauksiin; tarjouksiin, ei responsoivaa markkinointia, ei brändin rakennusta, värimaailma stressaava ja suurin osa sisällöstä bulkkia.

Sosiaalisen median kanavia; Facebook/Instagram, Youtube ja Twitter. Ei tarvitse televisiomainoksia, kun on mahdollisuus youtube-mainontaan ja videon voi merkata hyvillä ”tägeillä” jotta sen löytää.

Maksukykyiset asiakkaat tavoitetaan ”vanhalla”-medialla (esim. televisio, sanomalehdet), Massan tavoittaa somella.

Case: Etelä-Suomen Lämpöhuolto
Kampanja facebook-sivulla; ”Jos Suomi voittaa kultaa, jaamme tykkääjien ja jakajien kesken kultaharkon. -> Oikea ajoitus ja Hallittu riskinotto. Pitää muistaa mainita, että Facebook ei ole mukana arvonnassa.

Case: Oulun Taksipalvelut Oy
Boostauksella saatu hyvä näkyvyys asiakkaille, myytävä tuote esillä.


Case-esimerkki: Rajala-kauppakeskus
Tehty some-sivut yms.
Onnistunut ”some-tapahtuma”, pienellä investoinnilla kauppakeskus täyteen somen avulla n. 3kk sisällä kampanja valmis, mutta seurantaa vielä 1kk.

Luentopäiväkirja 1 Internet-palvelut ja sosiaalinen media

Luentopäiväkirja 31.8.2016                                  Internet-palvelut ja sosiaalinen media

Johdanto kurssiin. Kurssilla oppilaat tekevät blogin ja twitterin, joissa päämääränä olisi saada mahdollisimman paljon seuraajia kurssin aikana. Kurssin suoritus on yhdistetty suoraan ”expan”(kokemuspisteiden) keräämiseen. Erilaisten tehtävien teosta saa pisteitä ja tarpeeksi niitä kerättyään saa ”leveleitä”. Levelit toimii 1-5 asteikolla kurssiarvosanan tapaan.

Isoja muutoksia vuosien saatossa (1996 verrattuna 2006). Netissä tapahtuva yhteisöllistyminen parantui, kun käytettävyys parani web-selaimilla. Web-sovellukset ja työpöytä sovellukset alkoivat olla yhtä suosittuja, ja ne alkoivat yhdistyä. Vuonna 2007 älypuhelimet antoivat mahdollisuuden parempaan web-sovellusten käyttöön ja ajan kuluessa älypuhelimet kehittyivät ja käytettävyys parani.

Opettaja painottaa ”Mobile First” –termiä. Mobiilin tärkeydestä ja käytettävyydestä. Responsiivisuus tärkeää sekä tietokoneella, että älypuhelimilla. Mobiililaitteet ovat menneet PC-käytön ohi Internetin käytössä. Mobiiliversiot web-palveluista on nykyään ennemminkin sääntö kuin poikkeus.
Pilvipalveluiden tarjoamat palvelut yleisimpiä kuin koskaan. Kaikki päätelaitteet samassa palvelussa, palvelun käytettävyyden helppous. Joustavaa ja dynaamista sovelluskehittäjille, tarkka palveluiden optimointi.

Analytiikan merkitys tärkeä. saadaan tietoa web-palveluiden käyttäjistä. Esimerkiksi kuinka he käyttäytyvät vieraillessaan sivulla. Palveluita voidaan parantaa, kun tiedetään mitä käyttäjät haluavat.
Pitää varoa mitä lupaa palvelun tekevän. Voidaan luvata taivaat ja maat, ja se voi toimia palvelun hyödyksi tuoden paljon asiakkaita, mutta kääntöpuolena asiakkaat eivät ole luultavasti tyytyväisiä saamaansa. Opettajan esimerkki, No Man’s Sky. Tuhansia pelin palautuksia, mutta eivät merkitse mitään suureen myyntimäärään nähden, mutta pelintekijät menettivät ”naamansa”.

2016 web-palveluiden tavoitteena on aikaansaada käyttäytymisen muutos tai ylläpitää käyttäytymistä.
Maininnat Vannevar Bush (Yhdysvaltalainen insinööri, keksijä ja tiedevaikuttaja. Keksintöjä: Differentiaalianalysaattori, Memex), Douglas Engelbart (Yhdysvaltalainen keksijä. Tietokoneen hiiren kehittäjä, hyperteksti ja ryhmätyösovellus), Tim Berners-Lee (Englantilainen tietojenkäsittelytieteilijä. World Wide Webin kehittäjä) ja Tim O’Reilly (Irlantilainen, teki termit ”open source” ja ”Web 2.0” suosituksi).

Miten voimme muuttaa kuluttajien käyttäytymistä?


Puhelimet ensisijaisia, kahvi tulee sen jälkeen. -Starbucks